Helsingissä järjestettiin jo 14. kerran Halavatun Pappojen ja Hallan Pappojen organisoima suuri mopotapahtuma Kaunialan sotavammasairaalan hyväksi.
Helatorstaiaamuna 14.5. pakkasimme jäsentemme mopot kolmeen peräkärryyn Hyvelässä. Matkaan kohti Espoon Scandic hotellia lähdettiin iltapäivällä kello 16.00. Perillä hotellissa vietimme iltaa rattoisasti rupatellen ja nauttien myöhään yöhön hotellin hienosta sauna- ja allasosastosta.
Runsaan aamiaisen jälkeen purimme mopot peräkärryistä ja varustauduimme matkaa varten. Kello 8.30 kulkueemme starttasi kohti Helsingin kauppatoria. Matkalla pidimme muutaman levähdystauon. Ajaminen sujui mainiosti upeassa auringonpaisteessa Matin johtaessa joukkoa. Hieman ennen kauppatoria Mannerheimintiellä Tainan mopoa huollettin ja pääsimme aamuruuhkasta huolimatta hienosti tapahtumapaikalle.
Kauppatorilla kohtasimmekin jälleen yli 200 mopoystävää ympäri Suomea, hienoja kerhoja kaikkialta. Kauppatorilla saimme nauttia monipuolisesta ohjelmasta, juhlapuheista ja mainiosta musiikista. Kävimme tutustumassa myös Helsingin kauppahallin tunnelmaan. Komea mopokulkue starttasi Kauppatorilta kello 12.00 kohti Kaunialan sairaalaa. Helsingin keskustan liikenne oli jälleen pysäytettynä, kun 1.5 km pituinen kulkue ajoi läpi keskustan useiden moottoripyöräpoliisien saattamana. Tuhansia ihmisiä oli kertynyt keskustan katujen varsille. Oma ajomme ei sujunut aivan ongelmitta. Tainan mopon ongelmat jatkuivat ja mopo sammui Mannerheimintiellä oopperatalon kohdalle. Timo ja Raimo pysähtyivät huoltohommiin. Paikalle pysähtyi myös saattoautona toiminut vuoden 1940 Ford-merkkinen kuorma-auto. Mopo saatiin nopeasti kuntoon, mutta Kaunialan pääryhmä oli karannut jo kauaksi. Saattoauto lupasi ohjata meidät kuitenkin perille. Tapahtumat jatkuivat, Taina ja Ford livahtivat seuraavissa liikennevaloissa Timolta ja Raimolta ja katosivat nopeasti horisonttiin. Mopoja oli jäljellä vain 2. Kaksikko pysähtyi navigoimaan reittiä puhelimestaan, kun paikalle pysähtyi erään mopokerhon huoltoauto ja mukana oli myös savolainen mopomies. Tämä yksinäinen kulkija tunsi reitin perille ja hänen seurassaan saavuimme vihonviimeisinä Kaunialan sotavammasairaalan pihaan kello 13 jälkeen.
Paikalla saimme kuulla juhlapuheita, palkitsemista ja sotaveteraaniliiton terveiset ja kiitokset veteraaneille kerätyistä varoista ja upeasta mopohengestä. Musiikista vastasi Eino Grön ja myös Halavatun Papat esitti huumoripitoista soitantaa. Super-puma helikopteri teki uljaan ylilennon ja ohjelmaa oli muutenkin koko iltapäiväksi. Mopoväki sai nauttia lounaaksi mureaa rosvopaistia. Useat yritykset olivat muistaneet veteraaneja kustantamalla runsaan ruoka- ja juomatarjoilun. Tapasimme jälleen oman ystävämme Noormarkkulaisen sotaveteraanin Tauno Nikin. Jälleennäkeminen lämmitti Papattajien sydäntä kovasti. Saimme taas nauttia Nikin loistavasta tilannehuumorista ja elämänmyönteisestä asenteesta. Lupasimme tulla tapaamaan Tauno Nikkiä jälleen ensi vuonna, jos kyseinen tapahtuma suinkin järjestetään. Iltapäivällä n. 15 aikoihin mopomme starttasivat kohti hotellia ja siellä kalustomme pakattiin jälleen autojen kyytiin ja lähdimme erittäin tyytyväisinä ajelemaan kohti Poria.
Puheenjohtaja kiittää mukanaolleita iloisesta asenteesta.